Ajattelin tänään tehdä tämän postauksen tuosta lauantaina olleesta Pariisin Kevään keikasta.
Saatte nyt tähän erittäin huonolaatuisia, pokkarilla otettuja kuvia konsertista, pahoittelen.
Lähdettiin äitin kanssa ajelemaan Hyvinkäälle joskus puoli kahden aikoihin lauantaina, ja eipä tuonne Hyvinkäälle kovin kauaa ajanut, noin tunnin vain!
Ensin käytiin hotellilla, jonka äiti oli meille varannut, se oli ihan mukava ja huone oli ihan kiva ja siisti. Aika nopeasti me lähdettiin siitä sitten hillumaan tuonne Hyvinkään keskustaan. Käytiin siinä sitten syömässä, kun oli kolme tuntia aikaa keikkaan, tai itseasiassa neljä, mutta Hyvinkääsaliin pääsi sisään jo kuuden maissa.
Syötyämme lähdettiin etsimään konserttisalia, mutta kas kummaa kuinka me lähdettiinkin äitin kanssa väärään suuntaan, vaikka se oli nimenomaan katsonut kartasta että minne pitäisi mennä. Käveltiin sitten varmaan ainakin kaksi kilometriä väärään suuntaan, ja sitten tajuttiin että eihän se sali täälläpäin voinut oikeasti olla kun se oli 450 metrin päästä Amarillosta Google mapsin mukaan. Sitten kysyttiin yhdeltä naiselta tietä ja eiköhän selvinnyt että oltiin menty ihan väärään suuntaan. Mutta lopulta Hyvinkääsali sitten löydettiin. Tulipahan siinä kävellessä reippailtua sille päivälle tarpeeksi ja aikaakin saatiin kulumaan. Että ehkä ihan hyvä vaan että eksyttiin!
Keikkasali näytti ennen keikkaa tältä.
Vihdoin siis päästiin sisään saliin, ja siinä nyt joutui vähän aikaa odottelemaan, ennen kuin varsinaiseen konserttisaliin pääsi sisään, mutta aika nopeasti se aika siinä meni. En ollut oikein innossani tuosta paikallaan istumisesta ennen konserttia, enkä ollut siellä itse konsertissakaan siitä innoissani. Vieressäni oli sitäpaitsi tosi laimeaa porukkaa, siinä oli vasemmalla puolella ainakin viisi vanhempaa ihmistä ja oikealla puolella oli tosi tympeän näköinen poika, joka kaikenlisäksi huokaili koko ajan siihen malliin, että pääsispä jo pois täältä. Se oli ärsyttävää. Mutta onneksi porukka keksi aika alussa keikkaa mennä sinne eteen tanssimaan, ja innostuimpa minäkin sitten nuorimpien sinne valuessa mennä sinne itsekin. Nousi kyllä satasella tunnelma kattoon!
Ah, Arto on ihana ja hauska mies! Nauroin jokaiselle sen jutulle, esimerkiksi "Tää on outoo." ♥
Arto myös mainitsi että Hyvinkääsalin konsertti on heidän ensimmäinen konsertti, kaikki muut ovat olleet keikkoja!
Pariisin Kevään setlist oli tosi hyvä, kaikki suosikkibiisit tuli, almost died kun Astronautti tuli, sama myös pääsi tapahtumaan Painovoimaa - kappaleessa. Lauloin melkein kaikissa biiseissä mukana, varmaan yhtä en tunnistanut ollenkaan paikan päällä ollessa, mutta sitten myöhemmin tajusin tuon biisin olleen Miss Universum.
Musta oli ihanaa, että Hyvinkääsalin konsertissa tunnelma oli niin hirveän intensiivinen, varsinkin silloin kun ihmisiä meni sinne eteen tanssahtelemaan ja hypähtelemään, ikään kuin ihan normikeikalla! Arto oli suoraan siinä mun edessä esiintyessään, meinasin melkein kuolla kun se katsahti välillä. Bändi ei pistänyt yhtään pahakseen sitä että ihmiset tulivat siihen eteen, pikemminkin ilahtuivat siitä. Artokin mainitsi että siihen eteen saa tulla, siinä on kyllä tilaa.
Siinä on vielä Pariisin Kevään koko poppoo kun tulivat kumartamaan lähtiessään. Toi niiden rumpali oli tosi sulonen, aw, nimestä ei kyllä haisuakaan. Pariisin Kevät on kyllä mahtavin suomalainen bändi, josta olen koskaan tykkäillyt, musiikki on ihanaa, Arton ääni on ehkä maailman ihanin, eikä live-esiintymisessäkään ole mitään moitittavaa *__* Pariisin Kevään keikalle on pakko päästä uudelleen, mutta alaikäisten harmiksi ikärajattomia keikkoja on hyvin vähän, useimmat tuppaa olemaan noita K-18 keikkoja. Toivotaan, että jatkossa tulisi olemaan enemmän ikärajattomiakin keikkoja. Hyvinkään konserttihan oli Etelä-Suomen ainoa ikärajaton, ihmettelin kyllä sitä, miten vähän porukkaa siellä oli siihen nähden.
Tämä konsertti oli kyllä paras keikka vähään aikaan, minkä olen nähnyt. Tai no, ei japanilaisia ja suomalaisia oikein voi verrata toisiinsa, keikkakulttuuri on niin erilainen.