Tosiaan, olin tuolla rippileirillä maanataista lauantaihin, kuten ilmoitin tuossa aikaisemmin. Näin ensiksi, täytyy kyllä sanoa että oli ehdottomasti yksi mun elämän parhaista kokemuksista ehdottomasti, mulla oli ihan tajuttoman hauskaa! Vaikka kyllähän siellä välillä tuli sellainen fiilis että tahtoo kotiin. Yöt oli ehkä tuskaisinta tuolla, koska tyyny oli kova ja oli ihan hirveen kuuma ja ikkunaakaan ei voinut pitää auki yöllä kun muuten tuli heti jotain ötököitä huoneeseen vaikka kuinka verhot pisti siihen eteen. Torstain ja perjantain välisenä yönä ukkosti, salamoi ja satoi tosi kovaa, oli muuten tosi kivaa aamulla kun pyyhe ja housut oli olleet pyykkinarulla kuivumassa ... Oli sitten kiva mennä aamulla suihkuun aamulla ihan litimärän pyyheen kanssa.
No mutta muuten siellä oli kivaa, oikeasti musta se opiskelukin oli jossain määrin ihan jees, vaikka en olekaan mikään uskonnollinen ihminen, mutta se meidän väliaikanen kirkkoherra on tosi mukava ja opetti hyvin.
Tuolla leirillä oli oikeastaan aika tiukka aikataulu, tai siis ei nyt mikään sellanen että koko ajan piti puuhata jotain, mutta kyllä siellä aika kului ihan hyvin. Oli erilaisia pelejä ja leikkejä, käytiin välillä uimassa, oli opiskelua ja raamisryhmiä, jossa keskusteltiin jostain raamatun kohdasta sellaisella viiden porukalla, kaksi isosta ja kolme meitä riparilaisia. Raamisryhmät oli aika hauskoja, koska mulla oli kivat isoset, tulin ihan hyvin juttuun.
Oikeasti se asia, mitä tuun tolta riparilta kaipaamaan, on ehdottomasti se järjettömän hyvä yhteishenki, musta se oli ihanaa kun kaikkien kanssa pystyi juttelemaan ihan hyvin ja tunsin aikalailla sieltä kaikki. Muutaman ihmisen kanssa ystävystyin enemmän kun oon ehtinyt koulussa ihmiseen tutustumaan, joka oli oikeasti tosi ihanaa.
Voisin kyllä vaikka heti lähteä tuolle leirille takaisin, koska siellä oli niin mukavia ihmisiä ja hauskaa. Hauskinta tuolla leirillä oli ehdottomasti laulaminen, tykkään hirveesti laulaa silleen ryhmässä. Sitten myös ne hartaudet oli musta ihania, koska siellä sai rauhottua ja sulkea silmät hetkeksi.
Meillä oli sitten perjantaina koe, joka meni kai ihan kohtalaisen hyvin, ainakin läpi pääsin, eli kyllä mut konfirmoidaan. Konfirmaatio on sitten sunnuntaina ja harjoitukset torstaina. Jännittää jo vähän.
Niin ja muuten, musta tulee isonen, mietin tosi pitkään, että onko musta isoseks, mut sitten kun nää meidän isoset kerto isosvuodestaan, mulle tuli sellanen fiilis, että kyllä mäkin haluan olla isonen ja kokea riparin uudestaan. Plus saahan siitä isosen hommasta palkkiotakin vähän. :--)
